Eduskunta on keskustellut hallituksen ehdotuksesta Puheetousarvioesitykseksi seuraavaksi vuodeksi. Yhtä varma kuin että puiden lehdet putoavat syksyllä on, ettei Puheetousarvioesitys voi vastata kaikkia odotuksia, ja siitä vuoden 2008 Puheetousarvioesitys ei poikkea.
Kuitenkin tämä Puheetousarvioesitys sisältää paljon myönteisiä asioita, jotka on syytä nostaa esille, sanoi kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp) Puheetousarviopuheessaan eduskunnan Puheetousarvioväittelyssä. Muun muassa kansaneläkkeen korotus 20 €:lla, yksinhuoltajakorotuksen korotus 10 €:lla, sekä opintotuki 15 %:lla.
Erityisen iloinen Henriksson on siitä, että vihdoinkin saadaan perintöverouudistus. Rajan korotus tämän päivän 3.400 eurosta 20.000 euroon, on erityisen tervetullut. Huomioitava on, että tämä koskee kaikkia perintöjä, sukulaisuudesta riippumatta. Enemmistö, jotka perivät, ovat silti rintaperillisiä, ts. lapsia ja kuolleen lapsenlapsia, tavallisia ihmisiä eri elämänvaiheessa, opiskelijoita, palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Heille uudistuksella on suuri merkitys. Se, että sen lisäksi korotetaan vähennystä eloonjääneeltä puolisolta 60000 euroon ja alaikäisistä lapsista 40000 euroon, tarkoittaa sitä että hallitus antaa helpotuksia siinä, jossa tarve on suurin. Käytännössä yli 50 % perinnöistä tule olemaan verovapaita.
Nyt kun pykäliä stilisoidaan, olisi samalla sopivaa oikaista ilmiselvä epäoikeudenmukaisuus tämän päivän järjestelmässä. Tänä päivänä on niin, että jos toinen puolisoista kuolee ja eloonjäänyt puoliso haluaa jatkaa asumista yhteisessä kodissa, kuten usein on tapana, lasten on kuitenkin maksettava veroa kuolleen osasta asuntoa. He saavat tosin verovähennyksen siitä, että äiti tai isä jää asumaan kotiin, mutta vero on maksettava vaikka perilliset eivät käytännössä vielä voi saada perintöä haltuunsa. Tästä problematiikasta meidän pitäisi myös päästä eroon. Toisessa tapauksessa käy niin, että niissä tapauksissa, jossa perilliset ovat täysikäisiä ja vero-osuuden arvo eloonjääneen omistusoikeuden vähennyksen jälkeen ylittää 20000 euroa, vero on maksettava vaikka perintöä ei kaikin osin saa haltuunsa.
Oli miten oli, olemme nyt ainakin puolivälissä Rkp:n pyrkimyksessä ajan mittaan poistaa perintövero kokonaan. Perintöveroluokat, joita tänään on kolme, tullaan myös vähentämään kahteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilöiden, jotka eivät ollenkaan ole sukua perinnönantajalle, ei enää tarvitse maksaa kolminkertaista perintöveroa verrattuna rintaperillisen samansuuruiseen perintöön, vaan ainoastaan kaksinkertaisesti. Sitä ajatellen, että niin myöhään kun vuonna 2004 oli melkein kiellettyä puhua vanhentuneesta perintöverostamme, tämä, minkä me olemme nyt saavuttaneet, ei ole huonoa!
Anna-Maja Henriksson
