Hufvudstadsbladetin viime perjantaina (20.11.09) julkaistu haastattelu kanssani on valitettavasti käsitetty väärin eräissä suomenkielisissä medioissa. Mm. Verkkoapila kirjoittaa, että olisin esittänyt Ahvenanmaan irtautumista Suomesta ellei ruotsinkielisten asemaa turvata. Tämä on täysin väärä tulkinta.
Olisi kiva, jos toimittajat olisivat itse kyselleet minulta mitä olen sanonut, elleivät ole täysin ymmärtäneet HBL:n juttua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sillä seurauksella että monet kansalaiset ovat saaneet täysin väärän kuvan siitä, mitä olen oikeasti ollut mieltä. Ainoa suomenkielinen toimittaja, joka on ollut yhteydessä minuun löytyy Yle:ltä, ja siitä olen kiitollinen.
HBL:n haastattelussa olen viitannut hallituksen kertomukseen kielilainsäädännön toteuttamisesta vuonna 2009, joka osoittaa, että meillä esiintyy ongelmia eri hallinnonaloilla mitä tulee kielilain toimivuuteen käytännössä. Tässä yhteydessä olen huomauttanut, että hallinnon on kyettävä kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi. Olen esittänyt huoleni siitä, että jos tässä ei jonain päivänä enää onnistuttaisi – päivä jota todella toivon ettei koskaan tulisi - niin meille voi syntyä ongelmia. On jo olemassa pieni vähemmistö Ahvenanmaalla, joka puhuu itsenäisyydestä tai suuntaa katseensa toiseen ilmansuuntaan. Meillä ei ole mitään syytä ruokkia tällaisia ajatuksia heikentämällä ruotsin asemaa.Ahvenanmaa on osa Suomea, ja meidän pitää valtionhallinnossa toimia niin, että maakunnassa valtaenemmistö myös tulevaisuudessa kokee tämän hyvänä asiana.
Anna-Maja HenrikssonSvenska Finlands Folktingetin puheenjohtaja
Kansanedustaja, Pietarsaaresta