Pohjola ja pohjoismainen yhteistyö ovat aina olleet minulle tärkeitä asioita. Jo kunnallispolitiikassa toimiessani pääsin tekemisiin näiden asioiden kanssa, sillä Pietarsaarella on aktiivista ja pitkäaikaista ystävyyskaupunkiyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tällaista yhteistyötä tarvitaan ja sitä tulee kehittää edelleen. Tämä korostui, kun tällä viikolla osallistuin ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen.

Kööpenhaminassa pääsin esittelemään oikeusalan uutta yhteistyöohjelmaa. Syvällisestä pohjoismaisesta yhteistyöstä on paljon hyötyä myös tällä alalla, ja lainsäädäntötyötä tulisikin harmonisoida yhä enemmän. Meillä pohjoismaalaisillahan on yhteinen arvopohja. Aikaisemmin yhteistyötä on jossain määrin tehty esimerkiksi yhtiöoikeuden parissa, mutta uudet hankkeet ovat jo jonkin aikaa loistaneet poissaolollaan.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on kunnianhimoiset tavoitteet. Muiden Pohjoismaiden kansalaisia tulee kohdella kuten maan omia kansalaisia. Yksityisoikeudellisessa yhteistyössä pyritään mahdollisimman laajaan yhdenmukaisuuteen. Myös rangaistussäännöksissä tavoitellaan mahdollisimman laajaa vastaavuutta. Tuloksia voidaan saavuttaa karsimalla tarpeettomia eroavuuksia, ja päällekkäistä työtä voidaan merkittävästi vähentää yhteistyöhankkeilla ja analysoimalla yhdessä EU-lainsäädäntöä.

Uudessa yhteistyöohjelmassa painotetaan pohjoismaisen yhteistyön huomioon ottamista jo lainvalmisteluprosessin alkuvaiheessa. Lisäksi korostetaan, että lainvalmistelun yhteydessä tulisi selvittää, mitä vaikutuksia lakiehdotuksella olisi pohjoismaisen yhteistyön kannalta. Ohjelmalla halutaan edistää yhteisiä perusperiaatteita, minkä lisäksi se on mukana myös eurooppalaisessa lainsäädäntöyhteistyössä sekä EU- ja ETA-lainsäädännön ja muiden kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanemisessa. EU:ssa valmistellaan parhaillaan direktiiviä yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista. Pohjoismaiden välistä yhteistyötä tarvitaan voidaksemme varmistaa, ettei korkea kuluttajansuojamme heikkene tämän prosessin seurauksena.

Kokouksessa käsiteltiin myös monia muita asioita, ja yksi tärkeimmistä kysymyksistä koski rajaesteitä. Selvityksestä vastaava Ole Norrback on tehnyt paljon arvokasta työtä asian eteen. Hän totesi, että rajaesteet voivat yhä liian hyvin. Tämä on ongelmallista - meidän pitäisi kyllä pystyä opiskelemaan, työskentelemään, saamaan lapsia ja vanhenemaan Pohjoismaissa ilman että byrokratia ja rajaesteet laittavat turhia kapuloita rattaisiin. Rajaton Pohjola, jossa esteet on pantu kunnon laihdutuskuurille tai jossa ne ovat muisto vain, on ja pysyy tavoitteenamme!