Toimintaohjelmaan sisältyy kaiken kaikkiaan 22 hanketta. Hanke, joka on  julkisuudessa ollut eniten esillä, on rakennusalaa koskeva lainmuutos.  Syksystä alkaen otetaan käyttöön pakollinen kuvallinen  henkilötunnistekortti sekä Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan  veronumerorekisteri, josta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän  yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin.  Toimintaohjelma sisältää ehdotuksia talousrikollisuuteen liittyvän  oikeudenkäyntiprosessin kokonaisajan lyhentämiseksi ja  seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi. Rikoshyödyn tuomitsemisessa  sovellettavan käännetyn todistustaakan käyttöönottoa selvitetään ja  ulosoton erikoisperintää vahvistetaan. Tämä voisi tarkoittaa, että jos  henkilön on todettu syyllistyneen johonkin talousrikokseen, hänen olisi  itse näytettävää, että hänen varojaan on saatu laillisella toiminnalla.  Myös jokainen meistä on vastuussa harmaan talouden torjunnasta.Meidän on  itse valittava vaihtoehtoja, jotka tukevat laillista työvoimaa ja  vähentävät pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennys on hyvä apuväline  tässä valinnassa. Sillä tavalla voidaan kannustaa rehelliseen  yrittäjyyteen, kun ostetaan esimerkiksi kotitalous- ja hoitotyöpalveluja,  asunnon kunnossapitotöitä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden  asennustyötä. Tämä tukee valtiontaloutta mm. vähentämällä pimeää  työvoimaa. Siksi hallitus tukee tätä järjestelmää..

Toimintaohjelmalla hallitus haluaa vähentää rikoksentekomahdollisuuksia,  korottaa kiinnijäämisriskiä ja lisätä viranomaisten reagointivalmiutta  harmaan talouden paljastamisessa. Joidenkin arvioiden mukaan poliisin  tietoon tulee vain noin 10 prosenttia kaikesta talousrikollisuudesta.  Meidän on ehdottomasti pyrittävä nostamaan tätä lukua. Uskon, että niillä  panostuksilla, jotka nyt teemme poliisin, syyttäjälaitoksen,  tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintaan, edellytykset tähän  lisääntyvät.

Talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa ehdotettujen  toimenpiteiden tavoitteena on estää 300-400 miljoonan euron vuosittaiset  verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset.  Talousrikosoikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen on tärkeä tavoite  hankkeessa. Tähän pystytään vaikuttamaan erityisesti  esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien tiiviimmällä yhteistyöllä ja  resurssien oikealla kohdentamisella. Muun muassa oikeudenkäyntien  nopeuttamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi joudumme kyllä ennen  pitkää myös arviomaan, olisiko meidän Suomessa siirryttävä  kansainvälisesti yleisesti käytössä olevaan järjestelmään, jossa  syyttäjäviranomainen johtaa esitutkintaa.

Kolumni Pohjalaisessa ja Pietarsaaren Sanomissa 29.1.2012