Yhteiskunnan monimutkaistuessa ihmiset törmäävät yhä useammin oikeudellisiin kysymyksiin, joihin he tarvitsevat asiantuntevaa apua. Kansalaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että jokainen ihminen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta voi tärkeässä asiassa saada itselleen oikeudellisen avustajan.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) juuri valmistuneessa tutkimuksessa todetaan, että oikeusapupalvelut on viime vuosina yhä voimakkaammin keskitetty kasvukeskuksiin yhdistämällä pienempiä oikeusaputoimistoja suurempiin. Tutkimuksessa todetaan, että toimistojen määrä on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana 60 toimistosta 34 toimistoon. Optulan tutkimuksesta välittyy helposti kuva siitä, että harvaan asuttujen seutujen oikeusapupalveluja olisi kovalla kädellä karsittu. Näin ei kuitenkaan ole. Todellisuudessa hallintoa karsimalla on niukoilla resursseilla paremmin pystytty ylläpitämään koko maan kattava oikeusapupalveluverkosto. Oikeusapua tarjotaan tänä päivänä 165 eri toimipaikassa ympäri Suomen. 80 toimipaikassa palveluja tarjotaan virka-aikana jokaisena arkipäivänä.
Kuten monella muullakin valtiohallinnon alalla, oikeuspalvelujen hallintoa on myös jatkossa kevennettävä. Olemme oikeusministeriössä juuri asettaneet työryhmän selvittämään, pitäisikö oikeusaputoimistoista muodostaa hallinnollisesti nykyistäkin laajempia kokonaisuuksia. Yksi vaihtoehto on muodostaa yksi hallinnollinen yksikkö, joka ohjaisi kaikkia itsenäisiä oikeusaputoimistoja. Uudistusten tavoite on hyvin perusteltu – voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman paljon varsinaiseen oikeusapupalveluun. Järjestelmää edelleen kehitettäessä olen kuitenkin tehnyt yhden asian selväksi. Vaikka hallintoa karsitaan, palvelut on ehdottomasti turvattava myös harvemmin asutuilla alueilla.
Helposti saatava oikeudellinen neuvonta on tärkeää, paitsi oikeusturvan toteutumisen myös viisaan Puheetoudenpidon kannalta. Mahdollisimman aikaisen ja laadukkaan oikeudellisen neuvonnan johdosta pystymme välttämään turhia oikeudenkäyntejä, joista seuraa aiheettomia kustannuksia valtion paineen alla olevaan Puheetouteen.
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri (rkp)
