Viime viikkojen aikana politiikan saralla on tehty monta päätöstä, jotka edesauttavat vähemmistöjen sekä rikosten uhrien asemaa. Näistä ensimmäisenä haluan mainita naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen eli niin sanotun Istanbulin sopimuksen, jonka hyväksymistä koskevan esityksen hallitus antoi eduskunnalle vähän yli viikko sitten. Istanbulin sopimuksen tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen teoistaan edesvastuuseen.
Suomi on valitettavasti edelleen yksi Euroopan väkivaltaisimmasta maista, jossa aivan liian moni nainen joutuu perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhriksi. Selkeä tavoite pitää olla väkivallan vähentäminen, niin, että tulevaisuudessa olemme niiden EU-maiden joukossa, jossa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vähiten. Tarvitsemme perustavanlaatuisen asennemuutoksen yhteiskunnassamme! Erityisesti poikien ja nuorten miesten kommunikointi- ja konfliktinratkaisutaitoihin on panostettava. Istanbulin sopimus on ensimmäinen Euroopassa hyväksytty ja oikeudellisesti sitova sopimus naisen suojelemiseksi väkivallalta, ja se on siksi erityisen tärkeä. Olen erittäin iloinen, että tässä asiassa on nyt Suomessa päästy eteenpäin. Samalla on selvää, että meillä Suomessa on edelleen paljon parannettavaa rikoksen uhrien aseman edistämisessä.
Yksi keino rikoksen uhrien aseman parantamiseksi on ottaa käyttöön rikoksentekijältä perittävä ns. rikosuhrimaksu. Vastaavasta mallista on kokemuksia useassa muussa Euroopan maassa. Oikeusministeriössä valmistunut luonnos rikosuhrimaksua koskevaksi laiksi lähetettiin äskettäin lausuntokierrokselle. Rikosuhrimaksulla on tarkoitus kasvattaa ja turvata rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoitusta. On arvioitu, että vähintään 85 prosenttia rikollisuuden kustannuksista syntyy suoraan rikoksen uhreille ja potentiaalisille uhreille. Rikosuhrimaksu velvoittaa rikoksentekijät osallistumaan uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen. Rikosuhrimaksu olisi siksi toteutuessaan merkittävä askel rikoksen uhrien aseman parantamiseksi. Rikosuhrimaksulla kerätyistä varoista arvioidaan jäävän runsaat 5 miljoonaa euroa jaettavaksi uhrien tukipalveluiden tuottamiseen vuosittain. Rikosuhrimaksun tuotoilla voitaisiin esimerkiksi rahoittaa ympärivuorokautinen tukipuhelin väkivallan uhreille.
Olen myös hyvin iloinen, että oikeusministeriön asettama työryhmä on tällä viikolla saanut valmiiksi ehdotuksensa viittomakielilaiksi. Lain tavoitteena olisi edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista sekä lisätä viranomaisten ja viittomakieltä käyttävien tietoisuutta niistä. Viittomakielilaki koskisi Suomen kansallisia viittomakieliä eli suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Mielestäni on erittäin tärkeää, että viittomakieltä käyttävien kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ryhdytään tekemään näkyvämmiksi.
Viime viikolla hallitus hyväksyi myös oikeusministeriön ehdotuksen saamelaiskäräjälain tarkistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toimivuutta sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Saamelaiskäräjälain uudistus on todellakin pitkäaikainen hanke. Siksi on hienoa, että saamelaiskäräjät ja hallitus ovat nyt onnistuneet sopimaan saamelaismääritelmästä. Tämä on merkittävä askel kohti ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 ratifiointia.
Anna-Maja Henriksson, Oikeusministeri, RKP
