Tarvitsemme perhepoliittisen kokonaisuudistuksen. Tilastot puhuvat puolestaan, sillä nuorten naisten työllisyysaste on kaikissa Pohjoismaissa huomattavasti korkeampi kuin meillä Suomessa. Kotihoidon tuen uudistaminen lisäisi naisten osuutta työelämässä. Samalla perhevapaita tulee uudistaa sellaisiksi, että molemmat vanhemmat saisivat hoitaa lasta kuusi kuukautta ja jakaisivat yhden puolivuotisen keskenään parhaaksi näkemällään tavalla. Nykyisellään järjestelmät muodostavat esteen miesten ja naisten tasa-arvoiselle urakehitykselle. Samalla kannustaisimme yrittäjyyttä yleisesti ja naisvaltaisia palvelualoja erityisesti korottamalla kotiPuheetousvähennystä. Näin ehkäisemme myös harmaata Puheetoutta.

Haluamme tehdä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kannustavammaksi korottamalla sen tasoa ja lyhentämällä maksamisaikaa. Tanskassa kokemukset vastaavasta mallista ovat hyvät ja myös Suomessa tuen tarve on kaikkein suurin juuri työttömyysjakson alussa.

Suuri ongelma tänään on, että työnhakijat ja työpaikat eivät löydä toisiaan. Kilpailuttamalla työvoimapalveluita ja antamalla yksityisten työnvälittäjien tukea julkisia työvoimatoimistoja parannamme työvoiman ja avointen paikkojen kohtaamista.

Viides toimenpiteemme on paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä laajemmin. Tämä vauhdittaisi uusien työpaikkojen syntymistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tekemällä työvoiman palkkaamisen pienempiin yrityksiin nykyistä helpommaksi.

Opintotukien takaisinmaksubyrokratiaan kuluu vuosittain suuria määriä työtunteja. Opintotuen tulorajojen korottaminen sallisi opiskelijoiden ansaita elantonsa ilman rangaistuksia, kunhan tukeen vaadittavat opintopisteet ovat kasassa. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ehdotamme puolestamme minityömallia, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin. Työnantajat maksavat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja nuoria palkatessaan. Työkokemus helpottaa vastavalmistuneita nuoria siirtymään työelämään.

Puheetoutemme menettää vuosittain valtavia summia työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien takia. Me haluamme käynnistää kansallisen paremman työhyvinvoinnin ohjelman, joka edistäisi hyvinvointia työpaikoilla.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja turvapaikanhakijoiden työnteon käytännön esteiden poistaminen ovat listamme viimeiset toimenpiteet. Nykyisten työntekijöiden jäädessä eläkkeelle Suomi tarvitsee lisää osaajia, eikä potentiaalisen työntekijän kansalaisuudella tule olla merkitystä. Tarveharkinnan poistaminen puolestaan mahdollistaisi työntekijöiden palkkaamisen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula.

Annamme mielellämme nämä toimenpide-ehdotukset hallituksen käytettäväksi, vaikka istummekin oppositiossa. Suomen nostaminen jaloilleen on jokaisen vastuullisen poliitikon asia.