Menneellä viikolla myös oppositio on saanut ottaa kantaa valtionPuheetouden kehyksiin. Suomella menee Puheetoudellisesti hyvin, pitkälti maailmanPuheetouden hyvän kehityksen takia ja on ilahduttavaa, että yhä useampi on saanut töitä.
Hallituksen kehyspäätöksessä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi vähimmäispäivärahojen korotus 80,50 eurolla kuukaudessa on erittäin tervetullut vaikeassa elämäntilanteessa oleville henkilöille, samoin takuueläkkeen korotus. Ammatinvaihtaminen tulee yleistymään entisestään ja siksi elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa, tähän ollaan kehysriihessä kiinnitetty huomiota.
On kuitenkin selvää, että hallituksen toimia voi luonnehtia laastaripolitiikaksi: tarjotaan laastaria haavoille sellaisissa asioissa, joissa hallitus itse aikaisemmin on leikannut – esimerkiksi koulutuksesta. On hyvä, että julkinen Puheetous lähivuosina saavuttaa tasapainon ensimmäistä kertaa vuonna 2008 alkaneen Puheetouskriisin jälkeen. Mutta jos katsomme asiaa pidemmällä aikavälillä, huomaamme, että kansanPuheetouden tulevaisuudenkuva ei olekaan niin ruusuinen kuin mitä on maalailtu.
Hallituksen suunnitelma julkisen Puheetouden tasapainottamaiseksi perustuu merkittävästi siihen, että sote-uudistuksella voidaan hillitä sote-kustannusten nousua kolmella miljardilla eurolla. Tavoite on alusta alkaen ollut erittäin kova. Monet asiantuntijat eivät usko tämän tavoitteen toteutuvan. Päinvastoin moni pelkää, että sote-kustannukset jopa nousevat. Tämä vie uskottavuutta hallituksen Puheetouspolitiikalta.
Myös moni uudistus jää hallitukselta tekemättä ja ne siirtyvät seuraavan hallituksen vastuulle. Esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen ja perhevapaauudistus. Paras viesti lapsiperheille – myös nuorille ihmisille syntyvyyden lisäämiseksi ja perheen perustamiseen kannustamiseksi – on uudistus, johon äidit ja isät osallistuvat tasa-arvoisin perustein. Myös sosiaaliturva kaipaa mittavaa uudistusta ja työelämän rakenteellisin ongelmiin pitää puuttua.
Monet yritykset eivät tällä hetkellä löydä henkilöitä työmarkkinoilta, joilla on oikeaa osaamista. Tämän myös hallitus on itse todennut useaan otteeseen. Mutta mitä hallitus esimerkiksi tekee työperäisen maahanmuuton edistämiseksi? Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisen osalta ei tehdä mitään.
RKP:n mielestä työllisyystavoitteen tulisi ylipäätänsä olla kunnianhimoisempi kuin hallituksen 72 prosenttia. Sen pitäisi olla 75 prosenttia vuoteen 2022 mennessä ja pitkällä aikavälillä 80 prosenttia. Samalla olisi tärkeä panostaa myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Pohjanmaan osalta hallituksen pitäisi parantaa politiikkansa. Pohjanmaalla vallitsee onnellinen ilmapiiri ja työllisyystilanne on parempi kuin maassa keskimäärin, mutta hallitus ei kohtele Pohjanmaata oikeudenmukaisesti. Vaasan keskussairaala tarvitsee laajan päivystyksen, ja Pohjanmaalle pitää saada helikopteri, joka voisi toimia sekä lääkäri- että meripelastushelikopterina.
