Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Suomessa on tällä hetkellä historiallisen vähän 15-vuotiaita. Tämä kehitys meidän on muutettava. Tarvitsemme lisää lapsia Suomeen, syntyvyys on saatava nousuun. Siksi Suomen tulee olla maailman paras paikka perustaa perhe. Tähän tarvitsemme lapsiystävällisempää politiikkaa.
RKP:ssä olemme jo muutaman vuoden ajan ehdottaneet perhepoliittista kokonaisuudistusta, joka luo paremmat edellytykset perheen ja työn yhteensovittamiselle. Haluamme helpottaa lapsiperheiden arkea ja antaa enemmän valinnanmahdollisuuksia. Perhevapaiden tulisi entistä paremmin vastata lapsiperheiden arjen todellisuuteen ja vanhempien työtilanteisiin. Tukholman katukuvan ja puistojen tapaan myös Suomessa saisi mielellään näkyä yhtä paljon pieniä lapsiaan hoitavia miehiä kuin naisiakin.
RKP on jo pitkään esittänyt 6+6+6 mallin mukaista perhevapaauudistusta. 6+6+6 malli antaa molemmille vanhemmille oikeuden yhteen kuuden kuukauden ansiosidonnaiseen perhevapaaseen ja kolmannen jakson perhe saa jakaa joustavasti keskenään. Jos molemmat vanhemmat käyttävät oikeuttaan perhevapaisiin täysmääräisesti, kasvaa ansiosidonnainen perhevapaa 18 kuukauteen.
Sipilän hallituksella ei löydy tahtoa uudistaa perhevapaita. Tämä jää seuraavan hallituksen vastuulle. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että työmarkkinajärjestöillä, niin työntekijä- kuin työnantajapuolella on tahto tehdä perhevapaauudistus. Samalla ne voisivat mielestäni ajaa kunnianhimoisempaa uudistusta. Perhevapauudistusta ei tule nähdä pelkkänä työllisyyttä parantavana toimenpiteenä, vaan ennen kaikkea lapsiperheiden arkea parantavana uudistuksena. Me RKP:ssä ajattelemme, että perhevapaauudistus saa myös maksaa, jotta siitä tulee hyvä. Kustannusneutraali uudistus tuskin tuo suurta parannusta. Tässäkin on viime kädessä kyse poliittisista valinnoista.
Tiedämme myös, että varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia lasten oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin aina teini-ikään asti. Tiedän myös itse kahden lapsen äitinä, miten tärkeää lapselle on saada tavata ja leikkiä muiden lasten kanssa. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Siksi RKP:n perhepoliittiseen uudistukseen kuuluu myös, että kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla olisi oikeus neljään tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä. Tämä kannustaisi perhettä ja lasta varhaisessa vaiheessa lapsen elämässä. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi palauttaa. Päivähoito-oikeuden rajaaminen on yksi Sipilän hallituksen huonoista päätöksistä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että monessa Suomen kunnassa on valittu toisin ja tehty päätöksiä olla rajoittamatta päivähoito-oikeutta. Tämä on tärkeää, koska kaikkein eniten rajoituksista kärsivät kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset.
Lapsiystävälliseen Suomeen kuuluu olennaisena osana yhdenvertainen mahdollisuus käydä koulua, riippumatta taustasta tai vanhempien sosioekonomisesta tilanteesta. Valitettavasti tämä hallituskausi on koulutuksen kannalta ollut hyvin murheellinen. Hallitus on leikannut rajusti koulutuksesta.
Pääministeri Sipilä esitti äskettäin, että ammatilliseen koulutukseen pitäisi saada 1 000 uutta opettajaa ja ohjaaja. Tavoite on sinänsä hyvä. Mutta kysymys kuuluu, miksi pääministeripuolue keskusta ei ole tehnyt tätä nyt tällä vaalikaudella, kun se on vallan kahvassa? Nythän Sipilän hallitus on päinvastoin tehnyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen, joka on heikentänyt lähiopetuksen saatavuutta. Siksi RKP esittää lähiopetustakuuta toiselle asteelle, jotta kaikkien opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetukseen ammatillisissa opinnoissa turvattaisiin. Ylipäätänsä koulutukseen on ensi hallituskaudella panostettava määrätietoisesti. Eduskuntavaalit tulevat ennen kaikkea olemaan koulutusvaalit.
On tärkeä muistaa, että lapset kuuluvat yhteiskuntamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Erityisesti yksinhuoltajaperheet kuuluvat niihin lapsiperheisiin, joiden Puheetoudellinen tilanne on kaikkein heikoin. RKP on pitkään esittänyt, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja toimeentulotuen yhteys toisiinsa tulee poistaa. Tällä hetkellä yksinhuoltajakorotus vaikuttaa toimeentulotukeen. Käytännössä yksinhuoltajakorotuksen määrä (53,30 euroa kuukaudessa/lapsi) vähennetään suoraan yksinhuoltajalle maksettavasta toimeentulotuesta. On epäoikeudenmukaista, että juuri yksinhuoltajat monessa tapauksessa menettävät hyödyn lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Tähän on saatava muutos.
Kannatan myös lämpimästi RKP:n nuorisojärjestön esitystä, että kaikilla nuorilla tulisi olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen.
Lasten oikeudet ovat meidän aikuisten vastuu.
PS. Lyhyemmän aikavälin haaste on yritysten työvoimapulan ratkaisu. Tähän löytyisi yksi hyvä toimenpide. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa pikimmiten. Uskon, että yritykset itse tietävät paremmin, kuin viranomainen millaista työvoimaa ne tarvitsevat.
