Tämä on ratkaisevaa sekä Puheetoudellisen kasvun että työllisyyden kannalta, RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Yksityisen ja julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintojen menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta tulisi RKP:n mukaan olla neljä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla riittävää, pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Kun sekä yritysten ja julkisen sektorin panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat pienentyneet, vaarana on, että jäämme kehityksessä muita EU-maita jälkeen.

– En halua nähdä tilannetta jossa huippututkijat muuttavat ulkomaille sen takia, että korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Suomessa ei koeta houkuttelevina. Meidän pitäisi sen sijaan tehdä kaikkemme jotta voimme houkutella tutkijoita ulkomailta tänne, Henriksson sanoo.

– Panostukset uuteen tekniikkaan, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen vastainen työ tarkoittaa suuria mahdollisuuksia yrityksille jotka esimerkiksi kehittävät kestävämpää teknologiaa. Meidän on sekä kehitettävä jo olemassa olevia ideoita että löydettävä uusia menestystarinoita ilmastoystävällisistä innovaatioista, Henriksson sanoo.