– Teemme sote-uudistuksen turvataksemme ihmisten pääsyn hyvään hoitoon ja hoivaan koko maassa myös tulevaisuudessa. Prosessi on ollut pitkä ja erittäin työläs, ja yhteisymmärryksen löytäminen hallituksen sisällä on myös vaatinut luovia ratkaisuja, Henriksson sanoo.

– Olen iloinen, että rahoitusmalli on paljon parempi kuin lausuntokierroksella. Hallitus on kuunnellut palautteita ja esimerkiksi maksimisumma, jonka maakunta voi hävitä rahoitusmallin muuttuessa on huomattavasti pienempi, kuin se aikaisemmin oli. Tämä on tärkeää tasa-arvoisen ja integroidun hoidon turvaamiseksi koko maassa. Rahoitusmalli on muuttunut RKP:n edellyttämään suuntaan, Henriksson sanoo. 

– Olemme myös parantaneet yksityisten toimijoiden asemaa lausuntokierrokselta tulleen palautteen perusteella. RKP:lle on tärkeää, että yksityiset toimijat nykyiseen tapaan täydentävät julkista sektoria. Emme halua rajoittaa sitä mahdollisuutta, Henriksson toteaa. 

Muuttuneessa rahoitusmallissa painotetaan myös enemmän kaksikielisten palveluiden järjestämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä heti uudistuksen alusta. 

– Demokratianäkökulmasta riittävä itsehallinto on tuleville hyvinvointialueille aivan keskeistä. Tärkeä edellytys aidolle itsehallinnolle on verotusoikeus, jotta hyvinvointialue itse voi hallita sekä menoja että tuloja. Hallitus on siksi sitoutunut siihen, että maakuntaveron lainsäädäntö valmistuu tämän vaalikauden aikana, jotta vero voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Mikäli lainvalmistelun aikataulu ei pidä, tulee hallitus turvaamaan maakuntien rahoituspohjan muiden päätösten kautta vuoden 2022 kehysriihen yhteydessä, Henriksson sanoo.

Uudenmaan erillisratkaisu ja kielelliset oikeudet tärkeitä palapelin osia

Sote-uudistusesitys sisältää erillisratkaisun Uudellemaalle, joka on väestömäärältään selvästi suurin maakunta. Esityksen mukaan maakunta jaettaisiin yhteensä viiteen hyvinvointialueeseen, joista Helsinki on oma alueensa.

– Erillisratkaisu on Uudellemaalle elintärkeä ja varmistaa, että hoito voidaan turvata ja että päätökset hoidosta myös jatkossa tehdään lähellä uusimaalaisia. Ilman tätä ratkaisua Uusimaa olisi jäänyt aivan liian valtavaksi alueeksi, jossa lähidemokratia ja kielelliset oikeudet olisivat joutuneet ahtaalle, sanoo Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, joka on uudistusesityksestä neuvotelleen ministerityöryhmän jäsen. 

– Hoidossa palvelun saaminen omalla äidinkielellä on erityisen tärkeää. Siksi olen iloinen, että kielelliset oikeudet on nyt huomioitu paremmin, kuin miltä tilanne näytti aikaisempien hallitusten esityksissä. Jokaiselle kaksikieliselle hyvinvointialueelle perustetaan oma kielilautakunta, jolla on merkittäviä tehtäviä ja vastuu vähemmistökielipalveluista. Lautakunnan puheenjohtajalla on automaattinen puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen hallituksessa. Tämä on tärkeää sen turvaamiseksi, että kielelliset palvelut tulevat itsestään selväksi osaksi hyvinvointialueen päätöksentekoa, Blomqvist sanoo.

Blomqvistin mukaan on myös erittäin tärkeää, että yksi alue saa tehtäväkseen koordinoida kaikkien kaksikielisten hyvinvointialueiden esimerkiksi liikuntarajoitteisille henkilöille tarjoamaa palvelua.  

– On äärimmäisen tärkeää, että koordinaatio ja kehitys tapahtuu alueilla, jossa kaksikielisyys ja ruotsinkielisyys on arkipäivää, ja sellaisten toimijoiden toimesta, jotka ymmärtävät potilaiden kielellisiä tarpeita, Blomqvist sanoo.

Uudessa mallissa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen koordinaatiosta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen tuesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue