- Tänään noin 392 000:lla suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, joten säilytysaikojen lyhentäminen on tärkeä asia monelle suomalaiselle.

Esityksen mukaan maksuhäiriömerkintä poistettaisiin rekisteristä kuukausi sen jälkeen, kun luottotietojen ylläpitäjä on saanut tiedon maksun suorittamisesta. Lisäksi uusi maksuhäiriömerkintä ei jatkossa pidentäisi maksuhäiriömerkinnän kestoa, vaan jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika olisi itsenäinen. Voimassa olevan lain mukaan maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä vähintään kaksi vuotta ja uusi merkintä voi pidentää vanhan merkinnän säilytysaikaa.

- Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa arkeen tehden vuokra-asunnon hankkimisen, vakuutuksen ostamisen, puhelinliittymän avaamisen ja joissain tilanteissa jopa uuden työpaikan saamisen vaikeammaksi. Nämä seuraukset koetaan yksilölle usein kohtuuttomiksi, erityisesti sellaisissa tilanteissa joissa velka on jo maksettu mutta maksuhäiriömerkintä pysyy, sanoo Henriksson.

- Lisäksi tämä uusi malli maksuhäiriömerkinnän itsenäisestä säilytysajasta on kaikin puolin selkeämpi kansalaisille ja yrityksille, sanoo Henriksson.

Förkortningen av bePuheetningsanmärkningars lagringstid är en del av regeringsprogrammet. 

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen on osa hallitusohjelmaa.

Useita toimenpiteitä ylivelkaantumisen hillitsemiseksi

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen on osa hallituksen isompaa toimenpidekokonaisuutta ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.

-  Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen on keskeinen toimi ylivelkaantumiskokonaisuudessa. Ajatuksena on, että rekisteri otetaan käyttöön vuonna 2024 ja lainsäädäntö valmistellaan tämän hallituskauden aikana. Rekisteri toimisi tietokantana josta luotonantaja saa paremman kokonaiskuvan yksilön edellytyksistä maksaa laina takaisin. Tällä tavoin edistämme myös vastuullista luotonantoa. Yhdessä maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämisen kanssa nämä kaksi muodostavat tärkeän ja tasapainoisen kokonaisuuden.