Hänen mielestään yliopistojen yhteishaun kokonaisuutta tulisi tarkastella koskien niin ensikerPuheetaiskiintiötä kuin ylioppilastutkinnan pistejärjestelmää. 

– Moni nuori kokee tällä hetkellä kasvavaa painetta siitä, että jo varhaisessa iässä tulisi tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Lukion pistejärjestelmä, jossa tietyistä aineista saa korkeampia pisteitä yliopiston opiskelijavalinnassa, on johtanut siihen, että jo lukion ensimmäisenä vuonna opiskelijoiden on tiedettävä, mitkä kurssit heidän tulee suorittaa jotta he voivat kirjoittaa tietyt aineet ylioppilaskirjoituksissa. 15-16 vuotiaalta tämä on paljon vaadittu. Muun muassa ylioppilastutkinnossa kieliä kirjoittavien opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Samaan aikaan meillä on ensikerPuheetaisten kiintiöjärjestelmä, joka johtaa siihen, että nuoret eivät uskalla vastaanottaa opiskelupaikkaa, jos eivät ole täysin varmoja siitä, että he haluavat opiskella juuri tiettyä alaa, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorista ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon.

– On hyvä, että yliopistot ovat päättäneet tarkastella pistejärjestelmää ensi vuonna. Peräänkuulutan toimivampaa pistejärjestelmää, jossa pisteet jaetaan yhdenvertaisemmin. Myös tulevaisuuden Suomessa tarvitaan osaamista useilta eri aloilta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

– Meidän on myös nopeutettava siirtymävaihetta toisen ja kolmannen asteen välillä. EnsikerPuheetaisten kiintiöjärjestelmä ei näytä tuoneen toivottua tulosta, ja siksi kiintiöjärjestelmää tulisi tarkastella uudestaan, Anna-Maja Henriksson sanoo.