Toissa viikolla kaksi minulle Suomen oikeusministerinä tärkeää asiaa menivät eteenpäin. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus päätti antaa kaikkien aikojen ensimmäisen oikeudenhoidon selonteon. Oikeudenhoidolla tarkoitetaan muun muassa syyttäjiä, oikeusapua, tuomioistuimia, ulosottoa ja vankeinhoitoa. Hyvin toimiva oikeudenhoito on oikeusvaltiomme perusta. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin.
Oikeudenhoidon selonteko on tärkeä, koska se kuvaa oikeudenhoidon nykytilaa ja miten oikeudenhoitoa tulee kehittää. Se sisältää myös paljon konkreettisia ehdotuksia.
Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla ja luottamus oikeudenhoitoon on siinä ratkaisevassa osassa. Selonteon mukaan Suomen oikeudenhoidon keskeisiä ongelmakohtia ovat kuitenkin oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Myös oikeudenhoidon henkilöstö on kuormittunutta.
Olen oikeusministerinä hallituksen jokaisessa budjetti- ja kehysriihessä ajanut ja pitänyt esillä tarvetta turvata oikeudenhoidon riittävät resurssit. Ja se on johtanut myös erittäin hyviin tuloksiin. Nykyinen hallitus on kohdistanut oikeudenhoitoon pysyvän vuosittaisen 80 miljoonan euron lisäyksen. Tämä työvoitto on vaatinut kovasti tahtoa ja vaikuttamista.
Mutta oikeudenhoidon rahoitus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Panostuksia tarvitaan myös jatkossa, selonteon mukaan lisärahoitusta tarvitaan yhteensä 90 miljoonaa euroa vuositasolla. Ensimmäinen oikeudenhoidon selonteko tulee olemaan tärkeä työväline tuleville hallituksille.
Hallitus antoi toissa viikolla myös esityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Uutta saamelaiskäräjälakia tarvitaan saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi, ja koska laki on vanhentunut. Suomi on toistuvasti saanut saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta moitteita eri YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä. Näin ei voi jatkua. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto koskien kieltä ja kulttuuria kotiseutualueellaan. On korkea aika uudistaa saamelaiskäräjälaki tavalla, jonka saamelaiskäräjät voi itse hyväksyä.
Asia on ollut esillä yli kymmenen vuoden ajan ja kolme hallitusta on yrittänyt edistää asiaa. On käsittämätöntä, miten lainsäädäntö joka on luotu suojelemaan pienen alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria voi aiheuttaa näin suuria ristiriitoja. Nyt on todellakin aika päästä maaliin. Suomi ei voi jatkaa näin. Se on enemmän kuin kiusallista meille, jotka kansainvälisissä yhteyksissä aina puolustamme demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja puhumme sen puolesta, että maat noudattaisivat kansainvälisiä sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet.
Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ei valitettavasti ollut hallituksessa yksimielinen. Keskusta äänesti esitystä vastaan. Tämä tarkoittaa, että jotta laki menisi läpi eduskunnassa, se tarvitsee myös oppositiolta tukea. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -puolueen kansanedustajat ovat siis ratkaisevassa asemassa.
Siksi haluan kehottaa kaikkia puolueita, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, harkitsemaan vakavasti äänestämistä saamelaiskäräjälain puolesta. Toivon, että kaikki kansanedustajat paneutuvat asiaan, ja harkitsevat esityksen tukemista. Tätä en toivo hallituksen takia, vaan saamelaisten ja Suomen vuoksi. Ihmisoikeudet eivät ole vain juhlapuheita varten. Nyt on kaikkien eduskuntapuolueiden aika näyttää korttinsa.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Pietarsaaresta
