Arvoisat juhlavieraat, Ebba Brahe -virastotalon ystävät, hyvät naiset
ja herrat!

 Minulla on erityisen suuri ilo olla täällä tänään. Tänään vihittävä virastotalo on työllistänyt minua useita vuosia, aina siitä lähtien kun aloimme hankkia suunnittelurahaa rakennusta varten. Enpä osannut aavistaakaan työskennellessäni toisen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosin erityisavustajana vuosina 2003-2004, että jonain päivänä osallistuisin tämän rakennuksen vihkimisjuhlallisuuksiin oikeusministerin ominaisuudessa. Mutta elämä on ihmeellistä ja täynnä yllätyksiä. 

Vuonna 2004 Vanhasen ensimmäinen hallitus päätti sisällyttää budjettiin suunnittelurahat Ebba Brahe -virastotaloa varten. Vanha virastotalo oli kärsinyt vakavista homeongelmista, ja poliisi, joka pääosin toimi kyseisessä talossa, joutui vähitellen muuttamaan väliaikaisiin tiloihin Isokatu 10:een.

 Ei ollut kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, että suunnittelumäärärahat myönnettäisiin. Siihen vaadittiin itse asiassa aimo annos poliittista kädenvääntöä kulisseissa. Suunnittelumäärärahat toimivat joka tapauksessa lähtölaukauksena prosessille, jonka lopputuloksena syntyi tämä hieno ja tarkoitukseensa sopiva rakennus, jonka tänään vihimme käyttöön. 

Matkan varrella on kuitenkin ollut mutka jos toinenkin. Monet meistä tänään paikalla olevista ovat osallistuneet prosessiin tavalla tai toisella, ja kaupungin, lähialueen muiden kuntien, paikallisen poliisin, maistraatin ja muiden osallistuneiden vankan yhteistyön avulla onnistuimme pääsemään tavoitteeseemme. Ei esimerkiksi ollut mitenkään itsestään selvää, että uuteen poliisi- ja oikeustaloon rakennettaisiin poliisivankila. Asiassa vaadittiin melkoinen määrä niin silloisen maaherran kuin vastaavan ministerinkin vierailuja, ja vasta erityisen sinnikkään prosessin päätteeksi päätös poliisivankilan rakentamisesta lopulta tehtiin. Ja se oli hyvä päätös. Pietarsaaren alueella asuu lähes 50 000 asukasta, keskustassa on vilkasta viikonloppuisin ja juhlapyhinä, ja ikävä kyllä sekä selviämistiloja että pidätyssellejä tarvitaan myös meidän kaupungissamme. Yksilön, alaikäisten epältyjen ja heidän vanhempiensa ja toisaalta myös järkevän resurssien hyödyntämisen kannalta katsottuna on täysin selvää, että poliisivankilan rakentaminen tähän rakennukseen on ollut perusteltua. Pidätetyt ja tutkintavangit voidaan nyt myös helposti tuoda oikeussaliin, joka sijaitsee samassa rakennuksessa. 

Poliisivankilan rakentaminen ei kuitenkaan ollut ainoa pitkään avoinna ollut asia. Myös kysymys siitä, sijoitetaanko rakennukseen maistraatti vai ei, oli yhdessä vaiheessa epäselvä ja vaati erinäisiä toimia ennen lopullisen päätöksen syntymistä. Myöskään käräjäoikeuden tulevien tilojen laajuus ei ollut mitenkään itsestään selvää. Asiaa vaikeutti luonnollisestikin se, että prosessiin osallistui niin monta ministeriötä. Sisäministeriö oli mukana poliisin tiimoilta, valtiovarainministeriö maistraatin osalta ja oikeusministeriö käräjäoikeuden, oikeusaputoimiston ja ulosoton osalta.

 Sallikaa minun kuitenkin sanoa, että kun nyt katson ympärilleni, tunne on sanoinkuvaamattoman hieno. Kokonaisuus ylittää kirkkaasti kaikki ne odotukset, joita minulla oli. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen myös asianosaisten viranomaisten yhteistyö. Ennen kaikkea poliisi ja maistraatti ovat löytäneet toisensa, ja yhtenä osoituksena onnistuneesta yhteistyöstä on muun muassa yhteiset asiakasvastaanottotilat. Tätä yhteistyötä on ollut mukava seurata, ja tässä suhteessa Ebba Brahe voi toimia hyvänä esikuvana maamme muille virastotaloille.

 Viranomaisen on nimittäin tärkeää aina välillä muistuttaa itseään siitä, miksi se ylipäätään on olemassa ja mikä sen tehtävä on. Myös valtion viranomaisilla olisi syytä ajatella toimintaansa asiakkaiden ja palveluiden tarjoamisen näkökulmasta. Yhteispalvelun mahdollisuuksia pitäisikin hyödyntää nykyistä enemmän. Ei pitäisi olla mahdotonta, että myös maanmittauslaitos olisi läsnä tässä talossa yhteispalvelupisteen avulla, jotta esimerkiksi lainhuudatukset voitaisiin jättää tänne. 

Mutta palataanpa hetkeksi ajassa taaksepäin ja muistellaan Ebba Brahea. Olen nimittäin iloinen siitä, että tämä talo nimettiin hänen mukaansa. Ebba Magnusdotter Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lerjeholmissa ja kuoli 5. tammikuuta 1674 Tukholmassa. Hän oli ruotsalainen hovineiti ja Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin rakastettu tämän ollessa prinssi. Koska kuningatar Kristiina ei pitänyt häntä tarpeeksi hienona puolisona prinssille, hänet naitettiin sotamarsalkka Jakob De la Gardielle. 

Jakob De la Gardie ja Ebba saivat 14 lasta. Miehensä kuoleman jälkeen Ebba Brahe jatkoi tämän keskeneräisiä töitä ja muun muassa perusti tämän meidän kaupunkimme Pietarsaaren, jolle antoi nimen (Jakobstad) miehensä mukaan.

 Tämä virastotalo palvelee Pietarsaaren kaupungin ja lähiympäristön asukkaita silloin kun he tarvitsevat poliisin, oikeusavustajan, syyttäjän, tuomioistuimen, ulosoton tai maistraatin palveluita. Mielestäni talon puitteet luovat erinomaiset edellytykset laadukkaiden oikeudellisten palveluiden tuottamiselle sekä talossa työtään tekevien työssäviihtymiselle.

 Rakennus toimii maamerkkinä lähestyttäessä Pietarsaarta pohjoisesta tai koillisesta käsin ruutukaava-alueen ensimmäisenä rakennuksena. Itäjulkisivun kaareva tiilimuuri viittaa Pietarsaaren satavuotisiin julkisiin tiilirakennuksiin, länsipuolen rapatut pinnat yhtä lailla kaupungin vanhaan rakennusperinteeseen sekä Koulupuistoa ympäröivään naapurustoon.

Oikeushallinnossa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Näistä voidaan esimerkkinä mainita käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen toteuttaminen vuoden 2010 alusta. Tuolloin Mustasaaren käräjäoikeudesta - jonka tuomiopiiriin Pietarsaaren kaupunki kuului - ja Vaasan käräjäoikeudesta muodostettiin uusi Pohjanmaan käräjäoikeus. Käräjäoikeuden pääpaikka sijaitsee Vaasassa ja sillä on istuntopaikat Kristiinankaupungissa ja täällä Pietarsaaressa, tässä talossa. Tässä yhteydessä haluaisin mainita kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin haluaisin muistuttaa, että Pohjanmaan käräjäoikeus on maamme ainoa käräjäoikeus, jossa ruotsi on enemmistökielenä. On erityisen tärkeää, että koulutetaan myös ruotsinkielisiä tuomareita, jotta pystymme täyttämään perustuslain asettamat vaatimukset, yksilön oikeudesta saada käyttää äidinkieltään, suomea tai ruotsia tuomioistuimessa. Ahvenanmaata lukuun ottamatta Pohjanmaan käräjäoikeus on ainoa käräjäoikeus, jossa notaarien ei tarvitse osoittaa täydellistä suomen kielen taitoa saadakseen auskultointipaikan.

 Toiseksi haluaisin korostaa, että vaikka suurin osa käräjäoikeuden istunnoista järjestetäänkin luonnollisesti Vaasassa, on Pohjanmaan käräjäoikeus järjestänyt istuntoja myös täällä Pietarsaaressa 1-2 päivänä viikossa. Hyvät ystävät, tämä oikeussali on rakennettu käytettäväksi ja edellytän, että jatkossakin Pietarsaaren ja lähiympäristön asukkaat saavat käräjäoikeudessa käsiteltävät asiansa ratkaistuksi täällä omalla kotiseudullaan.

 Organisatorisia muutoksia on tapahtunut niin oikeusaputoimessa, ulosotossa ja syyttäjälaitoksessa kuin poliisihallinnossakin.

 Uudistusten on kansan keskuudessa yleensä ajateltu merkitsevän palveluiden heikkenemistä ja oikeuden saatavuuden hankaloitumista. Useat valtionhallinnon rakenteet ovat kuitenkin peräisin ajalta, jolloin kulkuyhteydet, tiedonvälityskanavat, lainsäädäntö ja ihmisten omat valmiudet huolehtia asioistaan olivat kokonaan eri tasolla. Uudistuksia on osaltaan jouduttanut valtion taloudellinen tilanne. Vaikka oikeudellisia palveluita joudutaan joissakin tapauksissa hakemaan kauempaa kuin ennen, on tavoite entisestään selkeytynyt ja vahvistunut. Tavoitteena on ja tulee jatkossakin olemaan palveluiden laadun ja oikeudellisen ratkaisutoiminnan tason parantaminen. Näin on mahdollista lisätä ihmisten luottamusta viranomaistoimintaan ja toteuttaa oikeusturvaa. 

Me pietarsaarelaiset ja lähiympäristön asukkaat voimme mielestäni olla erityisen tyytyväisiä ja iloisia siitä, että oikeudelliset palvelut Pietarsaaressa säilyvät ja niitä hoidetaan näin hienoista toimitiloista käsin. Toivon rakennuksessa työskenteleville hyvää työilmapiiriä ja runsaasti motivaatiota sekä innostusta työhönsä, joka on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää ja tukee oikeusvaltiokehitystä.

 Haluan myös kiittää Senaattikiinteistöjä sekä kaikkia rakentamiseen osallistuneita erinomaisesta lopputuloksesta. 

Kiitoksia kaikille teille, jotka olette saaneet tämän aikaan. Haluaisin myös toivottaa paljon onnea matkaan kaikille teille, jotka tulette työskentelemään täällä - toivon, että tulette viihtymään tässä talossa, joka meillä on nyt ilo vihkiä käyttöön.