Hallituksen sopimus valtionPuheetouden kehyksistä vuosille 2014–2017 osoitti, että konsensuspolitiikka, johon Suomessa olemme jo pitkään tottuneet, jälleen kerran toimi tiukan paikan tullen. Kuuden ideologisesti hyvinkin erilaisen puolueen hallituksemme teki julkiseen Puheetouteemme kohdistuvien paineiden pakottamana välttämättömät päätökset runsaan 500 miljoonan euron sopeuttamistoimenpiteistä. Tarvitaan sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia. Miksi? Siksi että emme voi jatkaa velkaantumista. Näillä päätöksillä saamme aikaiseksi sen, että velkaantumisen kasvu pystytään taittamaan vuonna 2015. Se on erittäin tärkeä asia. 

Kehysriihen tärkein yksittäinen päätös oli mielestäni kuitenkin se, että hallitus kovien säästöpaineiden alla pystyi myös panostamaan Puheetouden kasvupotentiaaliin ja uusien työpaikkojen luomiseen alentamalla yhteisöveroa peräti 4,5 prosenttia 20 prosenttiin. Tällä mahdollistetaan se, että kotimaisilla yrityksillä, niin suurilla vientiyrityksillämme kuin pienyrittäjilläkin, on mahdollisuus tehdä tärkeitä investointipäätöksiä ja palkata uusia työntekijöitä. Tämä on pitkäjänteistä elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointi on loppujen lopuksi riippuvainen yritystemme työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn parantamisesta. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, ja sen takia on tärkeää luoda hyvät mahdollisuudet yritysten kasvulle ja kehittämiselle. Osinkoverotusta koskien todettakoon tässä vaiheessa, että on tärkeää, että myös osinkoverotus kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti. Tähän kysymykseen saamme palata.

Kehyspäätöksessä on monia muitakin elementtejä, jotka ansaitsisivat erityismaininnan. KotiPuheetousvähennyksen korotus 2 400 euroon antaa mahdollisuuden uusien työpaikkojen luomiseen palvelusektorilla ja vähentää samalla myös pimeän työvoiman käyttöä. Uuden valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen aloittamiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Omalle hallinnonalalleni myönnettiin 5,2 miljoonaa, jotta Mikkelin ja Helsingin vankiloiden peruskorjaushankkeet voidaan toteuttaa. Tämä mahdollistaa, että vihdoinkin voimme luopua näiden vankiloiden viimeisistä ns. paljuselleistä, joissa vangit joutuvat tekemään tarpeensa ämpäriin. Tämän ihmisoikeusstandardin korjaamista ovat jo pitkään vaatineet sekä eduskunnan oikeusasiamies että kansainväliset valvontaelimet.

Hallitus osoitti kehysneuvotteluissa toimintakykynsä hakemalla luovia kompromisseja. Työmarkkinaosapuolet voisivat nyt kantaa vastuuta tekemällä samoin.

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri (RKP)